Mitä sairaalan monitorin numerot tarkoittavat?

Yllä oleva näyttö on simuloitu monitori, mutta asettelu on sama kuin useimmilla osastoilla ja ambulansseissa: käyrät vasemmalla, kunkin käyrän numero oikealla ja mansettipaine alareunassa. Monet monitorit, myös tämä, antavat jokaiselle parametrille oman värin, jota käytetään sekä käyrässä että numerossa. Tarkat värit vaihtelevat valmistajittain, joten opettele ne siitä monitorista, jonka kanssa oikeasti työskentelet.

HR: syke

Lyöntejä minuutissa, laskettuna EKG:stä. Lepäävällä aikuisella se on yleensä 60:n ja 100:n välillä. Numero on vain niin hyvä kuin sen takana oleva EKG-signaali. Irronnut elektrodi, vilunväreet tai hampaitaan harjaava potilas voivat saada monitorin laskemaan häiriöitä sydämenlyönneiksi. Monet monitorit laskevat pulssin myös sormianturista. Jos lukemat eroavat, esimerkiksi eteisvärinässä, jossa osa lyönneistä on liian heikkoja tuntuakseen sormessa asti, jo ero itsessään on löydös.

SpO2: happisaturaatio

Kuinka suuri osa valtimoveren hemoglobiinista kuljettaa happea, mitattuna valolla sormen tai korvalehden läpi. Terveillä aikuisilla se on yleensä 95–100 prosenttia. Joillakin kroonista keuhkosairautta sairastavilla tavoite on lääkärin määräyksestä tarkoituksella matalampi, usein 88–92 prosenttia. Katso vieressä olevaa pletysmografiakäyrää ennen kuin luotat numeroon. Siisti ja säännöllinen pulssiaalto tarkoittaa, että anturi näkee todellista verenkiertoa. Jos käyrä on litteä tai rikkonainen, syynä ovat yleensä kylmät kädet, huono verenkierto tai paikaltaan liukunut anturi, eikä numero silloin kerro paljon. Lisää aiheesta SpO2-sivulla.

ABP: valtimokanyyli

Näkyy vain, jos potilaalla on valtimokatetri, yleensä ranteessa. Se näyttää systolisen ja diastolisen paineen mmHg:nä lyönti lyönniltä sekä keskiverenpaineen (MAP) suluissa. Noin 120/80 on tyypillinen lepoarvo. Teho-osastoilla kriittisesti sairaiden MAP-tavoite on usein vähintään noin 65, koska sen alapuolella elinten verenkierto alkaa kärsiä. Myös käyrällä on väliä: pieni lovi laskevassa osassa, dikroottinen lovi, kertoo luotettavasta mittauksesta.

NBP: mansettipaine

Kajoamaton verenpaine täyttyvästä mansetista (usein NIBP). Toisin kuin valtimokanyyli se ei mittaa jatkuvasti. Kyse on yksittäisestä mittauksesta, joka otetaan, kun joku painaa käynnistystä tai kun automaattinen väli tulee täyteen, ja lukema pysyy näytöllä seuraavaan asti. Tarkista siis, kuinka vanha se on. Puolen tunnin takainen paine kertoo vähän edessäsi olevasta potilaasta. Miksi mansetti ja valtimokanyyli voivat näyttää eri lukemaa, kerrotaan sivulla NIBP vai IBP.

RR: hengitystaajuus

Hengityksiä minuutissa, lepäävällä aikuisella tyypillisesti 12–20. Monitori saa sen joko rintakehän sähköisen vastuksen pienistä muutoksista EKG-johtojen kautta tai CO2-käyrästä. Rintakehämenetelmä hämääntyy helposti liikkeestä ja puheesta, joten jos numero näyttää oudolta, laske hengitykset itse 30 sekunnin ajan.

EtCO2: hiilidioksidi uloshengityksen lopussa

Hiilidioksidipitoisuus aivan jokaisen uloshengityksen lopussa. Suomessa se näytetään yleensä kPa:na, ja normaali on noin 4,5–6 kPa (suunnilleen 35–45 mmHg). Se kertoo hengityksestä mutta myös verenkierrosta, koska hiilidioksidin täytyy kulkeutua keuhkoihin ennen kuin se voidaan hengittää ulos. Siksi äkillinen lasku otetaan vakavasti, ja selvä nousu elvytyksen aikana voi olla ensimmäinen merkki sydämen käynnistymisestä. Käyrän muoto kertoo yhtä paljon kuin numero, katso kapnografiasivu.

Ne kolme numeroa, joita useimmat tarkoittavat

Kun omainen kysyy "niistä kolmesta numerosta", hän tarkoittaa yleensä sykettä, happisaturaatiota ja verenpainetta. Niitä seurataan lähes jokaiselta potilaalta. Hengitystaajuus ja EtCO2 lisätään, kun hengitys huolettaa, ja valtimokanyyli kuuluu lähinnä teho-osastolle ja leikkaussaliin.

Miksi numero voi olla väärä

• Anturi on siirtynyt tai menettänyt kontaktin: EKG-elektrodi, sormianturi tai mansetti.
• Potilas liikkuu, palelee tai puhuu.
• Kylmät kädet tai huono verenkierto, jotka tekevät SpO2:sta epäluotettavan.
• Vanha lukema, mikä on mansetin kanssa yleistä.
• Epäsäännöllinen rytmi, joka voi sekoittaa sekä sykkeen laskennan että mansetin.

Hälytys ei ole diagnoosi. Henkilökunta katsoo ensin potilasta, sitten käyrää ja vasta sen jälkeen numeroa. Jos istut omaisesi luona ja jokin piippaa, kysy hoitajalta.

Opettele lukemaan niitä

Numerot jäävät mieleen nopeimmin, kun näkee niiden muuttuvan. Tämänkaltaisella ilmaisella simulaattorilla kouluttaja säätää arvot puhelimella ja tabletin monitori seuraa perässä. Opiskelija näkee saturaation laskevan, pletysmografiakäyrän latistuvan tai EtCO2:n putoavan ja kertoo, mitä arvelee tapahtuvan. Koko näytön voi käydä läpi vaihe vaiheelta ohjeella näin luet potilasmonitoria.