NIBP vai IBP: mikä on ero?

NBP eli NIBP: mansetti

NBP tai NIBP tarkoittaa kajoamatonta verenpainetta. Monitori täyttää mansetin, kunnes veren virtaus valtimossa pysähtyy, päästää sitten ilmaa hitaasti ulos ja aistii mansetissa pienet paineen heilahtelut, kun veri alkaa taas virrata. Näin toimii suurin osa nykyisistä monitoreista, ja menetelmää kutsutaan oskillometriaksi. Heilahtelut ovat suurimmillaan keskiverenpaineen kohdalla, joten MAP on se arvo, jonka mansetti mittaa suorimmin. Systolisen ja diastolisen paineen laskee sen jälkeen monitorin algoritmi.

• Ajoittainen: yksi arvo mittausta kohden, joko painalluksesta tai automaattisella välillä.
• Jokainen mittaus kestää hetken, ja arvo pysyy näytöllä seuraavaan asti.
• Helppo ja riskitön, joten sitä käytetään lähes kaikilla potilailla.
• Epäluotettavampi epäsäännöllisessä rytmissä, vilunväreissä, liikkeessä, hyvin matalilla paineilla tai väärän kokoisella mansetilla.

ABP eli IBP: valtimokanyyli

ABP eli valtimoverenpaine, usein IBP eli invasiivinen verenpaine, mitataan valtimoon asetetun katetrin kautta, yleensä ranteen värttinävaltimosta. Katetri on yhdistetty nesteellä täytetyillä letkuilla paineanturiin, joka muuttaa paineen sähköiseksi signaaliksi. Tuloksena on käyrä ja uusi arvo jokaisella sydämenlyönnillä.

• Jatkuva: paineen lasku näkyy samalla hetkellä kuin se tapahtuu.
• Näyttää valtimokäyrän, joka itsessään kertoo paljon.
• Verinäytteitä voi ottaa ilman uutta pistoa.
• Kajoava, joten sitä käytetään lähinnä teho-osastolla, leikkaussalissa ja hyvin epävakailla potilailla.
• Vaatii huolenpitoa: paineanturi on nollattava ja pidettävä sydämen tasolla, muuten jokainen arvo on pielessä.

Miksi lukemat eroavat

Muutaman mmHg:n ero on normaali. Menetelmät ovat erilaiset, mansetti on olkavarressa ja katetri yleensä ranteessa, ja painaalto oikeasti muuttaa muotoaan kulkiessaan valtimoissa ääreisosiin päin. Systolinen paine ranteessa on usein hieman korkeampi kuin lähempänä sydäntä, kun taas MAP pysyy matkalla lähes samana. Siksi moni vertaa kahden mittauksen MAP-arvoja eikä systolista painetta.

Suuremmilla eroilla on yleensä tekninen syy:

• Paineanturi on väärällä korkeudella. Liian matalalla arvot ovat liian korkeita, liian korkealla liian matalia.
• Valtimolinja on ylivaimentunut ilmakuplan, hyytymän tai taittuneen letkun takia. Käyrä näyttää pehmeältä ja pyöreältä, systolinen jää liian matalaksi ja diastolinen liian korkeaksi.
• Päinvastoin alivaimentunut järjestelmä antaa piikikkään käyrän, joka yliarvioi systolisen paineen.
• Mansetti on väärän kokoinen. Liian pieni mittaa liian korkeita, liian suuri liian matalia arvoja.
• Epäsäännöllinen rytmi, kuten eteisvärinä, jonka kanssa mansetilla on vaikeuksia.

Kumpaan luottaa

Jos valtimokäyrä näyttää oikealta, siinä on jyrkkä nousu ja selvä dikroottinen lovi, ja paineanturi on nollattu ja oikealla korkeudella, valtimokanyyli on yleensä paras mittari sille, mikä paine on juuri nyt. Jos käyrä näyttää vaimentuneelta tai oudolta, tarkista ensin järjestelmä ja vertaa mansettimittaukseen. Jos lukemat eroavat eikä mikään tekninen selitä sitä, katso potilasta.

Miten simulaattori tekee sen

Tässä simulaattorissa yksi ja sama ohjaimen liukusäädin asettaa paineen molemmille, siksi siinä lukee ABP (NBP). Valtimopaine päivittyy jatkuvasti realistisen käyrän ja MAP-arvon kanssa, kun taas mansettiarvo muuttuu vain mittauksen yhteydessä, painalluksesta tai valitulla välillä. Mansetilta kuluu noin neljätoista sekuntia, ja sykkeettömässä rytmissä mittaus epäonnistuu eikä anna lukemaa. Opiskelija oppii käytännössä tärkeimmän eron: mansetti näyttää, millainen paine oli, valtimokanyyli, millainen se on. Lisää yksityiskohtia on valtimopainesivulla ja mansettisivulla.