Näin luet potilasmonitoria vaihe vaiheelta
Kuuden numeron tuijottaminen yhtä aikaa ei toimi. Kokeneet hoitajat ja lääkärit käyvät näytön läpi joka kerta samassa järjestyksessä, ja siksi he huomaavat sen yhden asian, joka ei täsmää. Tässä on se järjestys.
Katso se monitorilla
Lukujärjestys käynnissä olevalla monitorilla: huono pletysmografia, eteisvärinä ja hitaasti laskeva paine.
Video on englanniksi, tekstitetty. Toistetaan YouTubesta, kun napsautat. Sitä ennen YouTubesta ei ladata mitään.
Jos haluat ensin tietää, mitä kukin numero tarkoittaa, aloita sivulta mitä sairaalan monitorin numerot tarkoittavat. Tämä sivu käsittelee rutiinia: miten koko näytön saa haltuun ilman että mitään jää huomaamatta.
1. Katso potilasta ennen näyttöä
Monitori mittaa signaaleja, ei ihmisiä. Kokonaisin lausein puhuvan potilaan saturaatio ei ole 70, näytti näyttö mitä tahansa. Aloita ihon väristä, hengityksestä ja siitä, kuinka hereillä potilas on. Käänny sitten monitorin puoleen ja kysy, vastaako se sitä, mitä juuri näit.
2. Tarkista, että jokainen käyrä on oikea signaali
Jokainen oikealla oleva numero lasketaan vasemmalla olevasta käyrästä. Jos käyrä on roskaa, niin on numerokin. Käy käyrät nopeasti läpi:
- EKG: vakaa perustaso ja tunnistettavat kompleksit, ei vaeltavaa tai kohinaista viivaa.
- Pletysmografia: säännöllinen pulssiaalto jokaisella sydämenlyönnillä. Litteä tai kaoottinen käyrä tarkoittaa, ettei SpO2:een voi luottaa.
- Valtimokäyrä: jyrkkä nousu ja pieni lovi laskussa. Pehmeä, pyöristynyt käyrä voi tarkoittaa vaimentunutta mittausta, joka näyttää systolisen paineen liian matalana.
- Kapnografia: lähes suorakulmainen muoto ja tasanne jokaisella hengityksellä.
3. Taajuus ja rytmi
Nyt EKG. Nopea vai hidas, säännöllinen vai epäsäännöllinen, ja onko jokaisen QRS:n edellä P-aalto? Vertaa sitten sykettä pletysmografia- tai valtimokäyrän pulssiin. Niiden pitäisi täsmätä. Jos EKG laskee 110 ja pulssiaallot tulevat epätasaisesti, osa tuskin näkyvissä, kuten alla olevassa kuvassa, ajattele eteisvärinää ja pulssivajetta.
4. Happi ja hengitys
SpO2 kertoo hapettumisesta, hengitystaajuus ja EtCO2 ventilaatiosta, ja ne pettävät eri tavoin. Runsaalla lisähapella oleva potilas voi pitää täydellisen saturaation samalla kun hiilidioksidi nousee, koska hän tuskin hengittää. Nouseva EtCO2 tai laskeva hengitystaajuus on usein varhainen merkki, ja saturaatio laskee viimeisenä.
5. Paine ja perfuusio
Verenpaine ja ennen kaikkea MAP. Tarkista ensin, mitä painetta katsot: jatkuvasti mittaavaa valtimokanyylia vai mansettilukemaa, joka voi olla kaksikymmentä minuuttia vanha. Yhdistä se sitten muuhun näyttöön. Matala paine, nopea syke ja heikko pletysmografia kertovat eri tarinan kuin matala paine ja hidas syke. Kahta mittaustapaa verrataan sivulla NIBP vai IBP.
6. Lue trendiä, älä tilannekuvaa
Yksittäinen arvo kertoo vähemmän kuin sen suunta. Syke 105 ei sinänsä ole erikoinen, mutta on, jos se oli kaksi tuntia sitten 80 ja verenpaine on samassa ajassa laskenut 20 yksikköä. Useimmissa monitoreissa on trendinäkymä, joka näyttää viime tunnit kuvaajana. Käytä sitä, varsinkin raportilla.
7. Hälytykset
Selvitä, mikä hälytyksen laukaisi, ennen kuin vaiennat sen. Moni hälytys on liikkeen tai irronneen anturin aiheuttama artefakti, ja juuri siksi niihin tottuminen on vaarallista. Katso potilasta, tarkista signaali ja päätä sitten, sopivatko hälytysrajat juuri tälle potilaalle.
Harjoittele rutiinia
Järjestys automatisoituu toistamalla, ja simulaattorissa sitä voi toistaa ilman että yksikään potilas on vaarassa. Kouluttaja muuttaa yhden arvon kerrallaan ja opiskelija käy näytön ääneen läpi ylhäältä alas. Tämä simulaattori voi myös muuttaa arvoja hitaasti, esimerkiksi laskea verenpaineen 120:stä 80:een kymmenessä minuutissa, mikä muistuttaa todellista heikkenemistä enemmän kuin äkillinen hyppy.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä potilasmonitorista pitää katsoa ensimmäisenä?
Potilasta. Tarkista sitten, että käyrät ovat oikeita signaaleja, ja lue vasta sen jälkeen numerot kiinteässä järjestyksessä: rytmi, happi ja hengitys, paine ja lopuksi trendi.
Mistä tiedän, onko SpO2-lukema luotettava?
Katso vieressä olevaa pletysmografiakäyrää. Siisti ja säännöllinen pulssiaalto jokaisella lyönnillä tarkoittaa, että anturi näkee hyvän verenkierron. Jos käyrä on litteä tai kaoottinen, numeroon ei pidä luottaa.
Miksi syke ja pulssi voivat erota toisistaan?
Syke lasketaan EKG:stä ja pulssi pletysmografia- tai valtimokäyrästä. Eteisvärinässä ja joissakin muissa rytmihäiriöissä kaikki lyönnit eivät tuota laskettavan vahvaa pulssia, joten pulssitaajuus jää matalammaksi.
Voiko monitorin lukemista harjoitella ilman oikeaa potilasta?
Voi. Ilmaisella simulaattorilla kouluttaja asettaa arvot puhelimella ja tabletti toimii monitorina, joten opiskelijat voivat harjoitella rutiinia niin monta kertaa kuin haluavat.
Päivitetty